Faneista tekijöiksi

Kokkola-lehti 17.1.2018   l   Maria Store

Sarjakuvafriikit serkukset julkaisivat ensimmäisen sarjakuva-albuminsa

Pikkupoikina serkukset Teemu Haapaniemi ja Tero Harsunen leikkivät yhdessä ja olivat molemmat sarjakuvafriikkejä. Nyt kymmeniä vuosia myöhemmin serkukset ovat julkaisseet ensimmäisen sarjakuva-albuminsa ja lisää on tulossa. Wendimension: isä 1/2 on novellin ensimmäisen episodin ensimmäinen osa ja kakkososa on jo työn alla. Samaan maailmaan sijoittuvaa tarinaa on tarkoitus kertoa ainakin vielä kahden episodin verran.

Teos sai alkunsa puolitoista vuotta sitten Harsusen vieraillessa kotiseudullaan Kokkolassa. Sarjakuvat tulivat tietenkin puheeksi.
– Teemu avasi arkistonsa ja ryhdyimme fiilistelemään. Olin piirtänyt iltapuhteena muutamia sarjakuvapahiksia ja näytin niitä Teemulle.
Harsunen oli kehittänyt nykypäivän ilmiöistä, lähinnä niistä joita aikuiset kohtaavat, pahiksia.
– On esimerkiksi monenlaista ahdistusta. Ruumiillistin ne ja tein still-kuvia.
Haapaniemi innostui heti ja ajatukset lähtivät rullaamaan. Parin viikon päästä oli valmiina sata sivua tekstiä.
– Ajattelin, että pahiksen rinnalle täytyy kehittää jokin vastapaino. Syntyi pieni Wendy-tyttö, kertoo Haapaniemi.
Sarjakuvanovellissa 9-vuotias Wendy taistelee supersankarihahmona pahoja olentoja vastaan. Olennot ovat aikuisia, esimerkiksi hänen isäänsä, riivaavia demoneita, joita nämä eivät kuitenkaan näe.
– Pieni tyttö päähenkilönä on loistava ajatus. Olisi ollut liian yksioikoista, jos se olisi ollut joku taikajuomaa juonut aikuinen tai kostonhimoinen Punisher -tyyppinen sankari. Ne on aika nähty, toteaa Harsunen.
Haapaniemi halusi kirjoittaa tarinan, joka voisi oikeasti tapahtua.
– Wendy elää toisessa todellisuudessa, kuin me muut. Isän tuskat ilmestyvät hänelle pelottavina olentoina. Isä taas ei ymmärrä tytärtään ja on voimaton.

 

Pieni tyttö päähenkilönä on loistava ajatus. Olisi ollut liian yksioikoista, jos se olisi ollut joku taikajuomaa juonut aikuinen tai kostonhimoinen Punisher -tyyppinen sankari.

 

Mainostoimiston AD:nä työskentelevä Harsunen sanoo sarjakuvien kulkeneen mukana koko aikuisiän.
– Olen lähinnä lukenut niitä. Erilaisia hahmotelmia syntyi viime vuosina, mutta ne eivät koskaan edenneet sarjakuvaksi asti. Tiesin, että tarinan kehittäminen on erittäin työlästä.Kaksikko on yhdessä kehittänyt sarjakuvanovellin konseptia. Haapaniemi on vastannut käsikirjoituksesta ja Harsunen visuaalisesta puolesta.
– Kirjoitin tarinan elokuvakäsikirjoituksen tapaan ja Tero on sen toteuttanut.
Suurimmiksi vaikuttajikseen kaksikko nimeää käsikirjoittajakaksikko Chris Claremontin ja John Byrnen. Kaksikko vastasi 70-luvun X-Men-sarjakuvista. Juuri niistä, joita Haapaniemi ja Harsunenkin lapsena lukivat.

Haapaniemen käly Jonna Urpilainen taas vastaa Wendyn äänestä.
– Tiesin, että en osaisi kirjoittaa 9-vuotiaan tytön ääntä, joten pyysin Jonnan siihen tehtävään, kertoo Haapaniemi.
Yleistä kirjallisuustiedettä Turun yliopistossa opiskeleva Urpilainen on kirjoittanut pienestä pitäen. Proosaa ja lyriikkaa enimmäkseen kirjoittavalle Urpilaiselle kirja oli ensimmäinen projekti.
– Teemu ja Tero ideoivat tarinaa ja minun tehtävä oli saada heidän visiostaan kiinni ja tuoda siihen oma lisäni. Oli hieman haastavaa yrittää asettua Wendyn asemaan ja kirjoittaa lapsen näkökulmasta. Kokonaisuudessaan projekti oli kuitenkin mielenkiintoinen ja innolla odotan seuraavaa osaa.
Sarjakuvanovellin ensimmäinen osa on julkaistu omakustanteena.
– Tavoitteena on saada muut osat julkaistua jonkin kustantamon kautta. Jos ei kustantajaa löydy, julkaisemme ne itse. Olemme tästä tosi ylpeitä, kertoo Haapaniemi.
– Tässä toteutuu lapsuuden haave, sanoo Harsunen.